perjantai 28. maaliskuuta 2014

-Don't hit me twice-

Aurinkoista sunnuntai-iltaa kaikille!
Ajatus kirjoittaa tästä aiheesta nousi mieleeni jo pari kolme kuukautta sitten, mutta kirjoittaminen näinkin raskaasta aiheesta oli haastavaa, joten kirjoittelin aikalailla lyhyissä pätkissä. Haluan antaa oman mielipiteeni ja näkökulmani kyseiseen aiheeseen, joka täytyisi saada ehdottomasti kuriin ja kitkettyä pois!


 the world of internet


"Netissä kiusaajana on usein joku koulusta tai harrastuksista tuttu. Mutta toisinaan myös tuntemattomat voivat kiusata ja olla ilkeitä. Pahimmassa tapauksessa nettikiusaaminen on jatkoa koulukiusaamiselle, jolloin kiusattu ei saa olla rauhassa kiusaajilta edes kotonaan.

Nettitilanteissa on harvoin aikuisia läsnä. Se saattaa yllyttää kiusaajaa. Kiusaaja luulee, että voi laukoa törkeyksiä ilman että kukaan puuttuu asiaan. Jos kiusattu kuitenkin tallentaa viestit tai kuvat, hänellä on todiste kiusaamisesta ja voi viedä asian eteenpäin.Netissä kiusaaja saa suuren yleisön. Sekin voi houkuttaa kiusaajaa ylilyönteihin. Halutaan näyttää koko maailmalle tai vähintääkin omalle porukalle, kuinka kovia jätkiä ollaan. Pahimmillaan yleisö lähtee myös mukaan kiusaamiseen myös yhtä paha tapa on jättää reagoimatta mitenkään. Joko niin, että alkaa myös lähetellä pilkkaavia viestejä tai niin, että ei puutu asiaan vaan antaa kiusaamisen jatkua ja katsoo vain vierestä." 
-MLL/omia muokkauksia

Mitä enemmän nettiin on tullut erilaisia sosiaalisen median palveluja (esim. ask.fm), on myös kiusaaminen valitettavasti lisääntynyt räjähdysmäisesti. Tuntuu siltä, että osa kiusaajista on ottanut velvollisuudekseen haukkua ja ilkeillä ihmisille. Mikä siinä on, että mielummin tuotetaan pahaoloa ja ahdistusta kuin hymyä sekä hyvää fiilistä? Ei voida olla ylpeitä toisten saavutuksista vaan kaivetaan se negatiivisuus esiin ja aletaan haukkumaan,vähättelemään ja pilkkaamaan. 

Netissäkin on kiusaamisella monia muotoja. Huhujen ja valheiden levittäminen, toisen nimissä esiintyminen, valokuvien muokkaaminen sekä levittäminen, uhkaavat- sekä pilkka -viestit. Kun kiusaaja on tehnyt päätöksen ryhtyä kiusaamaan, hän keksii kyllä keinoja, joilla kiusaa. Niin valitettavaa kuin se on, netissä kaikki tämä on tehty todella helpoksi. 
Otetaan esimerkiksi paljon esillä ollut Ask.fm -palvelu, jossa siis voit esittää kysymyksiä tai vaikka vaan heittää haukkumislauseen ilmaan, täysin anonyyminä. Ensimmäinen virhe koko palvelussa on juuri tuo anonyymius, jos ei olisi mahdollisuutta anonyyminä kirjoitteluun varmasti kiusaaminenkin vähenisi puolella, koska osalla kiusaajilla ei kuitenkaan ole intressiä/pokkaa kiusata oman nimensä kustannuksella. MUTTA sillähän juuri kyseisen palvelunkehittäjät (Latvialaiset veljekset)tienaavat, anonyymius käy leivän päälle. Kuitenkin hyvin moni kiusaajista toimii omalla nimellään ja oletan syyn olevan se, että sillä saa sitä "olen kova tyyppi, koska kiusaan" -mainetta itselleen. Se mitä olen itse huomannut on, ettei ainakaan täällä Suomessa ihmiset uskalla ryhtyä puolustamaan vaan ennemmin mennään kiusaajan puolelle(eli tykkäillään haukkumispäivityksistä tms) tai katsotaan hiljaa vierestä. Oikeasti pitää uskaltaa mennä väliin! Netissä myös poliisin on paljon vaikeampi puuttua näihin kiusaamisii, joka on kamalaa, koska he ovat se taho, johon pitäisi pystyä turvaamaan. Välillä tuntuu, ettei poliiseja edes kiinnosta auttaa ja sitten sitä voivotellaan, ihan liian myöhässä.
Tuli luettua jostain, että nuori tyttö oli joutunut haukkujen ja pilojen kohteeksi, jonka johdosta oli päättänyt lopettaa elämänsä. (Tietenkään ei voi sanoa oliko syy riippuvainen ainoastaan kyseisen "kysymyspalvelun" aiheuttamista traumoista, vai oliko takana jotain muutakin, mutta hälyttävää!)
Kuitenkin toivoa kiusatuilla on, kuten aina! Kerro läheisillesi, mene puhumaan jollekkin viranomaistaholle, pahimmissa/parhaimmissa tapauksissa voit joutua valitettavasti poistamaan tilisi kyseisistä palveluista, vaikka kiusaajille ei saisi antaa valtaa ja sitä sairasta mielihyvän onnistunutta tunnetta.

 the world of school and real life


"Koulukiusaamisella tarkoitetaan koulussa tai muussa oppilaitoksessa tapahtuvaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Kiusaaminen on tarkoituksellisesti tai suunnitelmallisesti toista vahingoittavaa, erotukseksi leikistä tai tasaveroisten tavanomaisesta nahistelusta. Koulukiusaaminen on yksilöiden välistä tai yhteisöllistä kiusaamista. Tavallisesti sillä on tarkoitettu oppilaan oppilaaseen kohdistamaa kiusaamista, mutta koulukiusaamiseksi voidaan nimittää myös opettajien välistä työpaikkakiusaamista tai oppilaan ja opettajan välistä kiusaamista. Kiusaaminen ei ole luokan muusta sosiaalisesta elämästä irrallaan oleva asia, vaan se liittyy usein kokonaisvaltaiseen “ihmisarvon menetykseen vertaisryhmässä”. Härnäämistä, joka kohdistuu milloin keneenkin oppilaaseen, ei useinkaan pidetä varsinaisena koulukiusaamisena, mutta jos se kohdistuu jatkuvasti samaan oppilaaseen, ja kohde on alistetussa asemassa, niin kiusaamisen tunnusmerkit täyttyvät. Koulukiusaaminen voi olla uhrilleen henkisesti hyvinkin vahingollista ja saattaa aiheuttaa jopa aikuisikään asti säilyviä traumoja." -Wikipedia


Koulussa kiusaamisella nykyään tuntuu olevan lisääntyvissä määrin erilaisia muotoja. Haukkumista, väkivaltaa, juoruilua, syrjäyttämistä ja niin edelleen. Jokainen tapa yhtä tuomittavaa. 

Monesta koulusta/oppilaitoksesta, kun kysyy "esiintyykö kiusaamista teidän koulussanne?" vastauksena yleisimmin on joko täydellinen asiankieltäminen tai sitten ilmoitus KiVa-Koulutoiminnasta (Lue lisää KiVasta). Itse en voi sanoa olleeni tyytyväinen KiVa-toimintaan, omassa peruskoulussani. Koko toimenpideohjelman toimivuus riippuu täysin opettajista, etenkin rehtorista. Jos he lipsuvat ja/tai niin sanotusti ummistavat silmänsä kaikelle, ei ohjelmasta ole sen hakemaa hyötyä.
Kouluissa opettajien rooli on se, joka ratkaisee JA valitettavasti en tiedä montaakaan opettajaa, joka rooliaan on käyttänyt oikein. Kuitenkin hatunnosto niille parille opettajalle(joihin siis olen törmännyt), jotka ovat asiansa hoitaneet asiaankuuluvalla tavalla.
MYÖS se mitä enemmän paineita on asetettu pukeutumisesta, muottiin sopimisesta, ulkonäöstä, melkein mistä vaan, niin sitä enemmän ihmisiä ahdistaa ja ihmisiä kiusataan. Maailman pitäisi hyväksyä kaikenkokoiset ja näköiset ihmiset, eikä syrjiä niitä!

Tässä yksi hyvin pelottava ja todellinen tarina nuoren naisen elämästä. Kyyneleet silmissä tuota videota itse katsoin ja kuuntelin, niin vaan näitä saman kohtalon kokevia löytyy. 

http://www.youtube.com/watch?v=expkTOSyKVU

Oma tarinani alkoi joskus siinä kakkos-kolmosluokan vaihteessa ja päättyi, sitten tuossa lukioon siirtyessä/ ysiluokalla. Henkistä,fyysistä väkivaltaa ja kaikkea siltä väliltä tuli koettua. Olen ajatellut kirjoittavani kirjan elämästäni tuolloin, pimeimmistä ajoista, mutta saapi nähdä. Tarkoitukseni tässä ei siis ole avata omaa tarinaani tällä saralla. Jossain vaiheessa voi olla, että tulen kertomaan enemmän omasta tarinastani, sitten kun pystyn avoimesti näistä asioista puhumaan jos siltä siis tuntuu ja tarvetta koen.
Tässä joitakin ajatuksia, jotka itsellä on herännyt pintaan. 

Toivoisin, että poliisit ja virkavalta SEKÄ VANHEMMAT puuttuisivat asioihin ajoissa.






torstai 27. maaliskuuta 2014

Onneksi olkoon!!

Nyt tarttisin kyllä jonkun joka herättäisi minut tästä unesta, siis jos tämä on unta(?)
Jokainen kerta arvontoihin osallistuessa olen saanut katsoa vierestä voittajaa, mutta nyt tällä viikolla se voittaja olen ollut minä! Ihan huippua! Eilen kolahti postilaatikkoon Uniikin uusi #Kylänmies -levy, ja onnittelut EF:ltä. 
Tänään sitten itselle se isompi juttu, jota en koskaan olisi uskonut voittavani. Jos olet yhtään seuraillut minua täällä blogin teksteissä tai muualla, esim. Instassa, niin tiedätkin minun olevan mukana Bodycampin Ms.Fitness -projektissa, nytpä minä voitin kehityskuvillani sen jo niin kuolaamani jatkovalmennuksen. Joka siis meinaa, että rakkaat ystävät, ette pääse haisevista tonnikala-purkeista vieläkään eroon. (Ihan niinkuin olisin sitä muutenkaan lopettanut). Täytyy myöntää, että myös motivaatio taas nousi roimasti. Ajatuksissa on myös hankkia pt-tunti Tampereen Wolffille, Markmin niin paljon kehuja saaneeseen reeniin. Ensi kuun alussa siis suuntaan sinne ja yhteisharkathan olisi taas 5.4, ihan täpinöissäni olen!
Kauhulla vaan sitä ajattelen, että tämä valmennus loppuu ihan pian ja porukka erkaantuu, onneksi kuitenkin Facebook-ryhmä sekä meidän Whatsapp-ryhmät jää, ja kyllä vain tästä on niin hyviä ystäviä saatu, että eipä tässä nyt loppuen lopuksi mihinkään erota. 
Lopuksi tämän ryhmän kanssa olisi tarkoitus lähteä Bodycampin risteilylle (sillä uudella Viking Gracella), jossa on ihanaa ohjelmaa&ruokaa. Sinne meinaan kyllä ehottomasti lähteä, pitää vielä miettiä vähän kokoonpanoa, mutta menossa ollaan.

Mutta nyt Titanicin pariin,
hyvää yötä, Henskupauliina

tiistai 25. maaliskuuta 2014

My Goal- not achieved yet!

Matka kohti parempaa alkoi 15.11 ja nyt ollaan päivämäärälleen 4 kuukautta ja kolme päivää oltu menossa mukana. Kahden kuukauden hullut rutistukset tässä otetaan vielä Bodycampin kanssa, sitten pitäis pärjätä omillaan tai ottaa jatkovalmennus.Päädyinpä kumpaan tahansa, tämä juttu on tullut pysyäkseen.
Oon oppinut paljon jo tähän mennessä, kuten esimerkiksi, ettei näissä touhuissa pidä tuijottaa ainoastaan vaakaa, sen sijaan, että kävisit kolmesti päivässä puntarilla mene peilin eteen ja ota kuva. Myös sen, ettei yksi huono päivä tarkoita suoraan epäonnistumista kaikessa. Be positive and stay motivated!
Vaikeita aikoja on mahtunut ja paljon myös sitä, että oon ajatellut ettei tästä tuu mitään, mutta myös onnistumisen iloja, kun ensimmäistä kertaa se 3x15// 100kg jalkaprässissä meni rikki. Muistan sen fiiliksen, kuin eilisen vaikka siitäkin ollaan tultu jo eteenpäin reippaasti. Salilla käyminen on pariin kertaan vähän tökkinyt, mutta sitten ollaan reenattu himassa.
Tämän projektin aloittaminen on saanut mun fiilikset koko fitness-lifestylestä ja kisaamisesta, sekä lihaksista, uusiin sfääreihin. Ihan sairaan upeeta on ollut myös seurata muiden edistymistä (ja joo kuolata toisten abseja ja selkää!)kuten esimerkiksi, seurata miten Dinan matka kohti kisalavoja on edennyt, upee tyttö!

Mun matkalla on paino tosiaan vaihdellut (varsinkin alkuvaiheessa, nykyään vähän pysyvämpää) ja huomaan, että tietyillä alueilla kehitystä on alkanut pikkuhiljaa näkymään. Lihaa pitää vaan saada lisää, joka tarkottaa lisää ruokaa ja reeniä hulluna! Mutta eteenpäin tässä selvästi mennään.







Kollaaseja matkan varrelta!
 Kyllä se sieltä tulee, one babystep at the time!



Kuten kerroin, blogini tulee muuttumaan, myös postaukset, eli jatkossa kaikkiin sali-aiheisiin postaukseen laitan sen viikon tai kuukauden(riippuen kuinka paljon kirjoitan salijuttuja)  lempparitreenibiisin,ja salipostaukset jatkossa tulee löytymään jotenkin tietyllä tägillä tai jotain. Kunhan vaan saan sellaiset hoidettua!

Nyt hyvät yöt,
Henskupauliina


sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Kulutusjuhlaa part 2

Wanhoista on kohta about kuukausi ja nyt vasta mä oon täällä kirjottelemassa niistä hieman enemmän.
Elikkäs tosiaan wanhojen tanssit, yleisesti ottaen joka tytön prinsessa unelmapäivä. Minunkin. Tiistaina 11.2 tosiaan kävin Heidillä vähän ruskettumassa, ja jälleen supertyytyväinen lopputulokseen.
Torstai 13.2 alkoi mun kohdalla niin, että aamulla herätys ja kohti meikkiä, jossa Camilla teki taikojaan. Tämän jälkeen luottokampaajan penkkiin istumaan, eli  Juhalle.
By Sini Pennanen
By Sini Pennanen
Pitkän istumisen jälkeen vihdoin koululle, pukeutumaan. Aika kului siinä odotellessa ja pianhan olikin jo kuvaaja paikalla, napsittiin photoja ja sitten käväsin vielä Wanhojen ryhmäkuvassa. Se tärkein eli tanssit, alkoivat illalla, jolloin tanssittiin siis vanhemmille. Illasta vielä lähdettiin syömään perheen kanssa. Perjantaina sitten tanssittinkin pariin otteeseen eri yleisöille, jonka jälkeen sitten jatkoille Mäntsälään. Viikonloppu siinä lepäiltiin ja sitten lähdettiin vielä risteilemään.
By Sini Pennanen



Kiitokset:

Sininen Kuva(kuvat) ~ Sini Pennanen
Waude Kerava(kampaus) ~ Juha Meriläinen
CK Beauty(meikki) ~ Camilla
Suihkurusketus ~Heidi Litmanen 


Kyseiset palvelut löydät näistä linkeistä: