Minulle se vain ei ole ikinä sopinut, eikä varmasti tule koskaan oikein sopimaankaan. Toisaalta sopiiko se kenellekkään? Mitä iloa siitä on, mitä hyvää se tuottaa, mikä siinä viehättää?
Se aiheuttaa riippuvuutta, syövyttää hampaat, pilaa terveyden, lisää mahdollisuutta sairastua diabetekseen ja muihin sairauksiin. Rehellisyyden nimissä se ei myöskään ole hyvää, vain täynnä teollisia makeutus- sekä väriaineita.
Kyseessähän on makeiset. Ne kaikki lakut, salmiakit, hedelmäkarkit, suklaat ja muut.
Olipa kerran kesä ja aurinkoinen päivä, nappailin muutamia irtokarkkeja aamulla, päivällä pari pussillista pienehköjä suklaapatukoita, illalla suklaafondanttia ravintolassa hienon illallisen päälle. Astuimme ulos ravintolasta, tunsin kuinka jalkani muuttuivat spagetiksi ja näköni heikkeni, pian tunsin kuinka lähestyin uhkaavan vauhdikkaasti kivipäällysteistä maata. Maassa ollessani tunsin viimeistenkin voimien rippeiden vajoavan lähemmäs maan keskipistettä. Ylös en enää omin avuin päässyt, minut kannettiin autoon. Kotona tilani heikkeni, puheeni muuttui täysin puuroksi, täysin ymmärtämättömäksi. Tässä vaiheessa minulle soitettiin ymmärtääkseni ambulanssia, muistikuvani kotiin saapumisesta aina pitkälle alkuyöhön on hyvin katkonaisia.
Kun lanssi saapui, olin jo todella väysynyt ja sekava.
Istuin sohvamme reunassa tärisevin käsin pidin kiinni astiasta jonka kanssa olin pitänyt kuorolaulantaa jo hyvän tovin.
Niitä sanoja, jotka lanssimiehen suusta tulivat sen jälkeen, kun etusormeeni oli isketty vähintään 2kiloisen hauen kokoinen(tai niin minä silloin taisin nähdä ja ajatella) laite, "hampaillaan" nappaamaan sormeni. En muista mitä he mittailivat, mutta kaikki tuntui olevan hyvinkin vinksallaan. Tilaani ei tietenkään helpottanut hyperventiloimiseni.
Sanat, joita en ikinä tule unohtumaan tulivat ambulanssimiehen suusta; "Jos näin jatkat saat itsesi hengiltä ja aivan takuuvarman diabeteksen!"
Tuo kaikki on totta ja varoittavan pieni esimerkki mihin sokeri pystyy. Löysin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eräiden diplomiravintoneuvojan sekä ravitsemustutkijan kirjoittaman artikkelin sokerista ja siitä irtautumisesta.
Sen voit lukea klikkaamalla, tästä.
Sokerista irtaantuminen saattaa aiheuttaa samankaltaisia vieroitusoireita kuin tupakan aiheuttamat vieroitusoireet.
Kaikille sokeri ei sovi ja koen kuuluvani siihen joukkoon, pienempänä oli aina hyvin hankalaa pitää itseni kurissa karkkien syömisessä ja se meni aivan yli, olokin oli sitten sen mukainen.
Siksi tänään on hyvästien aika, karkki saa jäädä nyt kaupanhyllyyn. Aion myös välttää sokerin syöntiä muissakin muodoissa, esim korvaamalla Stevialla. Stevia on kasviperäistä ja luonnollista, lisää siitä pääset lukemaan, täältä.
En halua kuitenkaan pitää tätä lakkomaisena taukona, koska silloin helpommin retkahtaa. Katsotaan kuinka pitkälle itsekuri riittää ja tällä hetkellä katse on kaukana tulevaisuudessa!
Merkitään muistiin,
15.08.2014
Lähdetkö just sä siellä mukaan? Ja miten suhtaudut sokeriin ja sen käyttöön? Entä oletko kokeillut olla ilman sokeria pidempiä ajanjaksoja?
Sokerittomuuden puolesta,
Henskupauliina
